The other end of the world

Hei kivaa, kun on ilma lämmennyt. Elämä täällä alkaa näyttää jo taas paljon valoisammalta. Vielä kun nyt ryhdistäytyisin kirjoittamaan tätä blogia useammin niin muutkin tietäisi mitä täällä tapahtuu :D
Eilen oli mun toisen isäntäperheen iso-isoisän 89-vuotis synttärit. Ne pidettiin sen perheen ravintolassa ja tupa oli täynnä väkeä. Hullua, että vaan sen isän puolen suvusta tuli jo ainakin 50 henkeä, eikä siinäkään ollut, kun vasta lähisuku! Ne kerto siellä synttäreillä kummitusjuttuja siitä rakennuksesta, jossa se ravintola nyt on. Siellä kuulemma kummittelee, koska sen talon entinen omistaja oli tappanut itsensä siellä. Ne kaikki työntekijät uskoo oikeasti et siellä kummittelee, mut kyllä se talo nyt on vähän pelottava kun ajattelee...hui! Sen ravintolan ruoat on niin mielettömän hyviä. Sitten kun asun siinä perheessä, niin me syödään kuulemma joka päivä siellä :D Se ei kyllä tee hyvää linjoille!
Iso-isoisän synttäreiltä jatkettiin matkaa toisille synttäreille, jossa väki oli sitten vähän nuorempaa. Heti, kun astuin ulos autosta mua juoksi vastaan sellanen poika joka vaan heittäyty mun kaulaan ja sano moi! Sit se vaa huus mun korvaan että " I love Finland!!" Se oli kyllä hauska kaveri :D Siellä oli sellaisia pieniä söpöjä koiranpentuja! Ne oli niin sulosia! Yksi niistä oli niin pieni, että sen olisi vaan voinu laitta käsilaukkuu ja viedä pois, eikä kukaan olis huomannut mitään! Oi :)

Nyt tähän Brasiliaan on alkanut tottua, kun on kolme viikkoa katsellut tämän maailma menoa. Hurjaa, että aika kuluu niin nopeasti! Ensi viikon jälkeen alkaa koulu! Sitä odotan kyllä kovasti. Koulu tosiaan alkaa 07.15 ja loppuu klo 12 päivällä. Ihan tosi kummallinen kouluaika, mitä sen jälkeen sitten tekee? Ollaan vähän yritetty järjestää, että pääsisin pelaamaan korista koulunjoukkueen kanssa! Se olis vitsin siistiä!